Aikainen kevät on houkutellut puutarhapuuhiin. Pääsiäisen jälkeisenä viikonloppuna minun piti vain kokeilla, onko maa vielä jäässä. No, ei ollut, ja lopputulos näkyy tässä:
Olen myös napsinut kuivia oksia pensaista ja puista, tukenut vadelmat uudelleen ja iloinnut siitä, että istuttamani sipulikukat selvisivät talvesta ja myyristä. Jo vuosi sitten ihastelemieni sinivuokkojen lisäksi pihalta nousee kaikenlaisia yllätyskasveja.
Vanha talo, uusi koti
Vanha talo on nähnyt ensimmäiset vaiheensa vuonna 1921. Sitä on laajennettu ainakin kahdesti, ensimmäisen kerran ehkä 1950-luvulla ja toisen kerran 1980/90 -lukujen taitteessa. Uusi koti vanhasta talosta puutarhoineen ja ulkorakennuksineen tuli kesällä 2014.
lauantai 2. toukokuuta 2015
perjantai 26. joulukuuta 2014
perjantai 22. elokuuta 2014
Pihalla puutarhassa
On jännittävää nähdä mitä kaikkea uuden kodin puutarhasta löytyykään. Niin kuin vanhassa talossa, myös vanhassa puutarhassa on kerroksia. Kaikki on saanut suloisesti hieman villiintyä.
Näissä kuvissa on menneen kesän kukkaloistoa. Kaikkia kukkia en edes tunnistanut.
Näissä kuvissa on menneen kesän kukkaloistoa. Kaikkia kukkia en edes tunnistanut.
Jasmike
Neilikkaruusu
Jokin angervoko?
Pihan erikoisuus: valkoinen kurjenkello
ja valkoinen sormustinkukka.
Myös punaista sormustinkukkaa kasvaa ruusujen seassa.
Tarha-alpi kukki komeasti.
keskiviikko 20. elokuuta 2014
Korjaustarpeita ja muutostöitä
Vanha talo on elämää nähnyt, mutta kaikin puolin asuttavassa kunnossa. Pikimmin korjausta kaipaa katto, jonka tiilet ovat sammaloituneet ja räystäslaudat ovat päässeet osin lahoamaan. Lisäksi viime talvena eräänä myrskyisänä yönä kaatui talon vieressä kalliolla kasvanut suuri mänty nipin napin välttäen talon, mutta repäisten vesikourun irti räystäältä.
Sisällä talossa näkyvät eri aikojen rakentamisen ja sisustamisen kerrokset. Emme kiirehdi tekemään muutoksia, vaan haluamme asua talossa ensin jonkin aikaa, kuulostella ja tunnustella, miettiä materiaaliratkaisuja. Vanha talo asettaa omia vaatimuksiaan sille, kuinka korjauksia ja ehostusta tehdään. Haluamme kunnioittaa talon ikää mutta muistaa myös toimivuuden - emme pysäyttää aikaa tai museoida.
Ensimmäiset muutokset tapahtuivat keittiössä. Seinäkaapit saivat väistyä uusien, isompien kylmäkoneiden tieltä. Samalla paljastui maalaustarve.
Sisällä talossa näkyvät eri aikojen rakentamisen ja sisustamisen kerrokset. Emme kiirehdi tekemään muutoksia, vaan haluamme asua talossa ensin jonkin aikaa, kuulostella ja tunnustella, miettiä materiaaliratkaisuja. Vanha talo asettaa omia vaatimuksiaan sille, kuinka korjauksia ja ehostusta tehdään. Haluamme kunnioittaa talon ikää mutta muistaa myös toimivuuden - emme pysäyttää aikaa tai museoida.
Ensimmäiset muutokset tapahtuivat keittiössä. Seinäkaapit saivat väistyä uusien, isompien kylmäkoneiden tieltä. Samalla paljastui maalaustarve.
tiistai 19. elokuuta 2014
Vanhan talon tarina
Vanha talo on seissyt hiekkaisessa mäenrinteessä 1920-luvun alusta saakka. Ensin se lienee ollut vain kivijalalle perustettu hirsirunkoinen tupa ja yksi kamari, ehkä laudoitettu ja punamullalla maalattu. Kenties samoihin aikoihin tontille on rakennettu hirsirakenteinen sauna.
Myöhemmin, ei oikein tarkalleen tiedetä milloin mutta arvaillaan että kenties 1950- tai 60-luvulla, taloa on laajennettu, hirsikehikko on saanut jatkokseen rankarunkoisen yläkerran, jossa on kaksi huonetta pönttöuuneineen ja yhden lisähuoneen alakertaan. Pieni kuistikin on ollut. Pystylaudoitus maalattiin vaaleanvihreäksi. Pihasaunan jatkoksi tehtiin kamari ja sen alle kellari. Pihamaalle istutettiin omenapuita ja marjapensaita. Kasvimaakin on varmasti ollut. Pihapiirin kuuset ja koivut kasvoivat.
Ehkä 1960-luvun lopulla tai aivan 70-luvun alussa pihakaivosta vedettiin sisään johtoa pitkin kylmä vesi, ja vesiklosettikin on rakennettu. Viemäri on vedetty omaan lokakaivoon. Pihalle rakennettiin uusi pihasauna johon tuli kylmä vesi johtoa pitkin. Saunan jatkona olivat puuliiteri ja aitat, ja rakennuksen päätyyn jopa autotalli. Jossakin välissä tuli kunnallinen vesijohto, ja laitettiin lämminvesivaraaja. Pihalle istutettiin sireenipensaita, luumupuita ja päärynäpuu. Lämmitystä varten asennettiin sähköpatterit.
Viimeisessä laajennuksessa 1980- ja 90-lukujen taitteessa kuisti purettiin ja vanha talo sai kylkeensä tiilirunkoisen uudisrakennuksen, jossa on kylpyhuone ja pieni sähköllä lämpiävä sauna sekä uusi sisäänkäynti tuulikaappeineen. Talon länsipäähän rakennettiin parveke, johon tehtiin ovi toisesta makuuhuoneesta, ja sen alle terassi.
Vuosikymmeniä elämä oli täyttänyt vanhan talon. Vähitellen talo kuitenkin hiljeni, puulämmitteinen pihasauna ja kellari jäivät pois käytöstä ja yläkerran huoneet tyhjilleen. Kasvimaa ruohottui, pensaat villiintyivät, luumupuu teki taimia pitkin pihamaata. Männyt ja kuuset, jotka olivat pieniä taimia kun talo rakennettiin, olivat kasvaneet korkeiksi ja niin paksuiksi, etteivät miehen käsivarret ulottuneet tyvessä rungon ympäri. Lopulta talo jäi tyhjilleen.
Ja tästä tarinamme alkaa.
Myöhemmin, ei oikein tarkalleen tiedetä milloin mutta arvaillaan että kenties 1950- tai 60-luvulla, taloa on laajennettu, hirsikehikko on saanut jatkokseen rankarunkoisen yläkerran, jossa on kaksi huonetta pönttöuuneineen ja yhden lisähuoneen alakertaan. Pieni kuistikin on ollut. Pystylaudoitus maalattiin vaaleanvihreäksi. Pihasaunan jatkoksi tehtiin kamari ja sen alle kellari. Pihamaalle istutettiin omenapuita ja marjapensaita. Kasvimaakin on varmasti ollut. Pihapiirin kuuset ja koivut kasvoivat.
Ehkä 1960-luvun lopulla tai aivan 70-luvun alussa pihakaivosta vedettiin sisään johtoa pitkin kylmä vesi, ja vesiklosettikin on rakennettu. Viemäri on vedetty omaan lokakaivoon. Pihalle rakennettiin uusi pihasauna johon tuli kylmä vesi johtoa pitkin. Saunan jatkona olivat puuliiteri ja aitat, ja rakennuksen päätyyn jopa autotalli. Jossakin välissä tuli kunnallinen vesijohto, ja laitettiin lämminvesivaraaja. Pihalle istutettiin sireenipensaita, luumupuita ja päärynäpuu. Lämmitystä varten asennettiin sähköpatterit.
Viimeisessä laajennuksessa 1980- ja 90-lukujen taitteessa kuisti purettiin ja vanha talo sai kylkeensä tiilirunkoisen uudisrakennuksen, jossa on kylpyhuone ja pieni sähköllä lämpiävä sauna sekä uusi sisäänkäynti tuulikaappeineen. Talon länsipäähän rakennettiin parveke, johon tehtiin ovi toisesta makuuhuoneesta, ja sen alle terassi.
Vuosikymmeniä elämä oli täyttänyt vanhan talon. Vähitellen talo kuitenkin hiljeni, puulämmitteinen pihasauna ja kellari jäivät pois käytöstä ja yläkerran huoneet tyhjilleen. Kasvimaa ruohottui, pensaat villiintyivät, luumupuu teki taimia pitkin pihamaata. Männyt ja kuuset, jotka olivat pieniä taimia kun talo rakennettiin, olivat kasvaneet korkeiksi ja niin paksuiksi, etteivät miehen käsivarret ulottuneet tyvessä rungon ympäri. Lopulta talo jäi tyhjilleen.
Ja tästä tarinamme alkaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)